Kolmekymppisen vuosi alkaa tietenkin tammikuun alusta siitä hetkestä, kun vastaanotetaan SE vuosi. Uuden vuoden bileet oli tänä vuonna päätetty pitää Helenan residenssissä Vuorimiehenkadulla. Alkuvalmistelut olivat aika lupaavat – gourmet-kokki Katariina oli taas kerran vastuussa kokkailuista. Tällä kertaa hommassa oli vielä hitusen enemmän panosta – uutisten kuvausryhmä oli tulossa tekemään raporttia nuorten kaupunkilaisten uuden vuoden vastaanottotavoista. Täytyi siis osata käyttäytyä edes jotenkin, koska äitikin saattoi olla illalla ruudun ääressä.

Kuvaaja osoitti suurta mielenkiintoa meidän nakki & lohkoperunasysteemejä kohtaan ja Helenaa haastateltiin lähetykseen. Mun piti näytellä Helenan henkilökohtaista meikkaajaa. Loppupeleissä mua ja mun valtavaa afrotukkaa ei näkynyt ruudussa, mutta Helena näytti hyvältä ja oli loistava.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Ruoka oli erinomaista ja lisää väkeä alkoi pikkuhiljaa tulla kämpille. Sädetikut olivat ainoita raketteja mitä meiltä löytyi, mutta aikuismaiseen tyyliin niitäkin oli pakko viskellä ympäriinsä. Niillä olisi voitu saada aikaan paljonkin vahinkoa. Palavat sädetikut ovat tuskin parasta hoitoa auton konepelleille, kun niitä tippuu yläilmoista. Yksikään ei osunut, toivottavasti. Tai mä en ainakaan tunnusta mitään.

Kävin yhden kaverin luona naapurissa niiden bileissä aiheuttamassa hämmennystä peruukissani. Mustikkabooli on erinomaista, mutta jengi todella jäykkää. So boring! Kymmenen henkeä oli ahdettu alle 30 neliön kämppään ja kaikilla oli kuivat jutut kosteasta tarjoilusta huolimatta. Isäntä yritti epätoivoisesti piristää tunnelmaa virittelemällä serpentiinejä. Ei nyt ole Vappu. Mä lähdin hyvin äkkiä takaisin Helenan parvekkeelle vilkuttelemaan vastapäätä asuville julkuille. Halvat on tunnetusti hullujen huvit ja meillä ne tosiaan on välillä jopa ilmaiset. Hyvistä yrityksistämme huolimatta vastakkaisen talon namupalat eivät liittyneet seuraan.

Boolin ja palavien tikkujen jälkeen siirryttiin baariin kattoon bändiä ja jatkamaan iltaa. Mun satiiniadduafrotukka-diskohilelook sai yllättävää huomiota. Kaikki hauska kuitenkin loppuu aikanaan. Toisin sanoen Shane kaksvitosesta - 25 yhtä kuin kundin ikä (tietysti) - ei saanut taaskaan mitään irti ja mä kyllästyin ihmisten touhuihin ja lähdin meneen. Helenaa ei näkynyt mailla halmeilla, ei liioin Katariinaa eikä Makea. Myöhemmin selvisi, että ne olivat päätyneet muualle.

Onhan se hemmetin koomista, että nykyään on olemassa jopa kundeja, jotka antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. Mä oon aina tähän asti luullut, että se on pelkästään naisten juttu. Miten itse reagoisit kundiin, joka flirttaa ihan kympillä, sanoo tykkäävänsä, mutta ei halua viettää öitä yhdessä, koska se kuuluu tyypin mielestä parisuhteeseen, joka taas tarkoittaa ilmoitusvelvollisuutta omista tekemisistään toiselle, mitä kundi ei taas halua!? Vähemmästäkin daami hämmentyy.